Mediakortti: mitä se sisältää ja mistä sen löytää
Mediakortin osat listana: levikki, tavoittavuus, aineistokoot, aikataulut ja hinnasto. Näin luet mediakortin ja löydät sen minkä tahansa median sivuilta.
Mediakortti kertoo kuudessa osassa kaiken, mitä mainostaja tarvitsee ennen mediaostoa:
- Kohdeyleisö ja sen tavoittavuus – kenelle media puhuu ja kuinka moni sen tavoittaa.
- Levikki tai kuuntelija-/katsojamäärä – median laajuus mitattuna omalla mittarillaan.
- Ilmoituskoot ja tekniset aineistovaatimukset – missä muodossa ja koossa mainos pitää toimittaa.
- Julkaisu- ja aineistoaikataulu – milloin numero/lähetys ilmestyy ja milloin materiaali on viimeistään toimitettava.
- Hinnasto – mitä eri ilmoituskoot tai mainospaikat maksavat.
- Mediamyynnin yhteystiedot – kenelle ilmoituksesta sovitaan.
Mikä on mediakortti?
Mediakortti on perinteisesti yhden tai muutaman sivun tietopaketti, jonka media – lehti, verkkosivusto, radiokanava tai televisiokanava – julkaisee mainostajia, mainostoimistoja ja muita mediaostoa tekeviä yhteistyökumppaneita varten. Sama ajatus on laajentunut myös sosiaalisen median sisällöntuottajien ja vaikuttajien käyttöön: heidän mediakorttinsa toimii vastaavana esittelynä kaupallisille yhteistyökumppaneille, vaikka lukujen taustalla ei olekaan levikkiä vaan seuraajamäärä ja sitoutuminen.
Mediakortin tarkoitus on molemmissa tapauksissa sama: koota yhteen paikkaan tiedot, joita mainostaja muuten joutuisi kysymään erikseen – kuinka paljon näkyvyyttä rahalla saa, minkälainen yleisö sen näkee ja mihin mennessä materiaali pitää toimittaa.
Mitä mediakortissa kerrotaan?
Perinteinen media (lehti, radio, tv, verkkosivusto)
| Osa | Mitä se kertoo |
|---|---|
| Levikki / kuuntelija-/katsojamäärä | Median laajuus: painetulle lehdelle levikki (jaettujen kappaleiden määrä), radiolle/tv:lle kuuntelija-/katsojamäärä, verkkosivustolle kävijämäärä |
| Lukija-/kuulijaprofiili | Yleisön ikä, sukupuoli, sijainti ja usein myös kiinnostuksen kohteet tai ostokäyttäytyminen |
| Ilmoituskoot | Tarjolla olevat mainospaikat kokoina (esim. koko sivu, puoli sivua, bannerikoot verkossa) |
| Aineistovaatimukset | Tekniset tiedot: tiedostomuoto, resoluutio, värimalli, mitat millimetreinä tai pikseleinä |
| Julkaisu- ja aineistoaikataulu | Milloin numero/lähetys/kampanja julkaistaan ja mihin mennessä aineisto on toimitettava |
| Hinnasto | Eri ilmoituskokojen ja -paikkojen hinnat, usein myös alennukset toistuvalle ilmoittelulle |
| Yhteystiedot | Mediamyynnin suora yhteystieto ilmoituksen sopimista varten |
Aikakauslehdille tätä tietoa kootaan Suomessa myös kokoavaan mediakorttipalveluun, josta voi vertailla usean lehden lukijamääriä, levikkejä ja hintoja samalla kertaa ja laskea kampanjan kokonaishinnan usean median yli.
Vaikuttajan tai sisällöntuottajan mediakortti
| Osa | Mitä se kertoo |
|---|---|
| Seuraajamäärä kanavittain | Esim. Instagram, YouTube, TikTok erikseen |
| Sitoutumisaste (engagement rate) | Kuinka aktiivisesti yleisö reagoi sisältöön suhteessa seuraajamäärään |
| Näyttökerrat ja tavoittavuus | Kuinka moni näkee sisällön keskimäärin |
| Yleisön demografiatiedot | Ikäjakauma, sukupuolijakauma, sijainti |
| Aiemmat yhteistyöt | Esimerkkejä toteutetuista kaupallisista yhteistöistä |
| Hinnasto sisältötyypeittäin | Esim. postaus, video ja tarina erikseen hinnoiteltuina, jos hinnat ovat avoimesti jaettu |
Näin luet mediakortin
Kun vertailet kahta mediakorttia keskenään, kannattaa katsoa lukuja suhteessa toisiinsa, ei kumpaakin erikseen:
- Vertaa tavoittavuutta hintaan, ei kumpaakaan yksinään. Suuri tavoittavuus ei ole hyvä diili, jos hinta on suhteessa vielä suurempi – laske aina kontaktihinta (hinta jaettuna tavoittavuudella).
- Tarkista, vastaako yleisöprofiili omaa kohderyhmää. Suurikin tavoittavuus on hyödytön, jos yleisö ei ole potentiaalisia asiakkaita.
- Katso aineistovaatimukset ennen aikataulun lukitsemista. Jos oma tuotanto ei ehdi toimittaa aineistoa ilmoitettuun deadlineen mennessä, hyvästäkään hinnasta ei ole hyötyä.
- Kysy, ovatko luvut ulkopuolisen tahon vahvistamia. Painetun median levikkiluvut ja aikakauslehtien lukijamäärät perustuvat usein riippumattomaan mediatutkimukseen; vaikuttajan omat luvut ovat yleensä alustan omasta tilastopaneelista, joten niitä kannattaa tarvittaessa pyytää täydentämään kuvakaappauksella.
Esimerkki: näin mediakortin tiedot voi esittää
Alla on havainnollistava esimerkki siitä, missä muodossa tiedot yleensä esitetään – luvut ovat vain mallia varten, eivät minkään yksittäisen median todellisia tietoja.
| Tunnusluku | Esimerkkiarvo |
|---|---|
| Levikki | 12 000 kpl/numero |
| Kokonaistavoittavuus | 45 000 lukijaa |
| Ilmoituskoko, koko sivu | 210 x 297 mm |
| Aineiston deadline | 10 arkipäivää ennen ilmestymistä |
| Hinta, koko sivu | Ks. hinnasto medialta |
Milloin mediakortin tiedot kannattaa kyseenalaistaa
Mediakortti on median itsensä laatima esite, ei riippumaton tarkastusraportti, joten lukujen alkuperää kannattaa katsoa tarkemmin ennen ostopäätöstä:
- Onko luku riippumattoman tahon vahvistama vai median oma arvio? Painetulle medialle tähän löytyy usein oma tarkastusjärjestelmä; verkkosivuston kävijämäärä tai vaikuttajan seuraajamäärä perustuu yleensä pelkkään alustan omaan tilastopaneeliin.
- Onko luku tuore vai vanha? Mediakortit eivät aina kerro, miltä ajalta luvut ovat – jos tätä ei mainita, kannattaa kysyä suoraan mediamyynniltä.
- Puuttuuko jokin oleellinen luku kokonaan? Jos mediakortista puuttuu esimerkiksi kohdeyleisön demografiatiedot tai sitoutumisaste, se ei automaattisesti tarkoita huonoa mediaa, mutta puuttuvaa tietoa kannattaa kysyä ennen ostopäätöstä, ei olettaa parhain päin.
- Vastaako ilmoitettu tavoittavuus todellista, aktiivista yleisöä? Suuri seuraajamäärä ilman sitoutumislukuja (tykkäykset, kommentit, näyttökerrat suhteessa seuraajiin) voi kertoa passiivisesta yleisöstä, joka ei enää oikeasti näe julkaisuja.
Painetun ja digitaalisen median mediakortin erot
Painetun median mediakortissa korostuvat levikki, aineiston tekniset vaatimukset (mitat millimetreinä, värimalli, tiedostomuoto) ja tarkat aineistopäivät, koska painotyö ei jousta viime hetken muutoksille. Digitaalisen median (verkkosivusto, some-kanava) mediakortissa korostuvat sen sijaan kävijämäärä tai seuraajamäärä, sitoutumisluvut ja usein myös kohdistusmahdollisuudet (esim. voiko mainontaa kohdistaa tietylle alueelle tai ikäryhmälle). Aineiston toimittaminen on digitaalisessa mediassa yleensä joustavampaa ja lyhyemmällä varoitusajalla kuin painetussa mediassa, koska muutoksen voi tehdä vielä lähempänä julkaisuhetkeä.
Mistä median mediakortin löytää?
Useimmat mediat julkaisevat mediakorttinsa suoraan omilla verkkosivuillaan, usein otsikon “Mediamyynti”, “Ilmoita meillä” tai “Yrityksille” alla. Jos mediakorttia ei löydy sivustolta, sen saa yleensä pyytämällä suoraan median mediamyynnin yhteystiedoista sähköpostilla – tämä on tavallista etenkin pienemmillä paikallismedioilla, joilla ei ole erillistä mediamyyntisivua. Aikakauslehdille on lisäksi olemassa kokoava mediakorttipalvelu, josta löytyy suuri osa suomalaisista aikakauslehdistä samasta paikasta vertailtavaksi.
Miksi mediakortti kannattaa pyytää aina kirjallisena
Suullisesti sovitut hinnat ja aineistoaikataulut unohtuvat tai muuttuvat helposti matkan varrella, kun taas kirjallinen mediakortti toimii yhteisenä viitepisteenä koko ostoprosessin ajan. Jos mediakortti on vanha tai sitä ei löydy julkisesti, kannattaa pyytää tuorein versio suoraan ennen tarjouspyyntöä – näin varmistetaan, ettei tarjousta tehdä vanhentuneiden lukujen tai hintojen perusteella. Kirjallinen mediakortti toimii myös hyödyllisenä liitteenä, kun useamman median tarjouksia vertaillaan keskenään samassa taulukossa ennen lopullista ostopäätöstä.
Mediakortti osana mediaostoa
Mediakortti on vasta ensimmäinen vaihe mediaostossa – se kertoo, mitä media tarjoaa ja mitä se maksaa, mutta ei vielä sitä, sopiiko media juuri omaan kampanjaan. Kun mediakortin tiedot on käyty läpi, seuraava vaihe on verrata niitä oman mainoskampanjan tavoitteeseen ja kohderyhmään: sama tavoittavuusluku on arvokas yhdelle mainostajalle ja hyödytön toiselle riippuen siitä, vastaako median yleisö juuri sitä kohderyhmää, jota kampanjalla tavoitellaan.
Painetun median tapauksessa mediakortti kannattaa lukea yhdessä printtimainonnan suunnitteluohjeiden kanssa, koska aineistovaatimukset ja tuotannon aikataulu vaikuttavat suoraan siihen, ehtiikö oma mainosmateriaali valmistua mediakortissa ilmoitettuun deadlineen mennessä.
Lähteet
Usein kysyttyä
Mikä on mediakortti?
Mediakortti on median (lehti, verkkosivusto, radiokanava tai vaikuttajan oma kanava) yhden tai muutaman sivun tietopaketti, joka on tarkoitettu mainostajille ja mainostoimistoille mediaostoa varten. Se kokoaa tavoittavuus- ja hintatiedot yhteen paikkaan sen sijaan, että ne pitäisi kysyä erikseen.
Mitä mediakortissa kerrotaan?
Vähintään: kohdeyleisö ja sen tavoittavuus, levikki tai kuuntelija-/katsojamäärä, ilmoituskoot ja aineistovaatimukset, julkaisu- ja aineistoaikataulu, hinnasto sekä mediamyynnin yhteystiedot. Vaikuttajan mediakortissa vastaavia lukuja ovat seuraajamäärä, sitoutumisaste ja yleisön demografiatiedot.
Mistä median mediakortin löytää?
Yleensä suoraan median omilta verkkosivuilta, usein kohdasta ”Mediamyynti”, ”Ilmoita meillä” tai ”Yrityksille” – tai pyytämällä sitä suoraan median mediamyynniltä sähköpostilla. Aikakauslehdille on lisäksi olemassa kokoava mediakorttipalvelu, josta voi vertailla usean lehden tietoja samalla kertaa.