Kielenhuolto markkinointiteksteissä: yleisimmät virheet
Kolme yleisintä kielivirhettä markkinointiteksteissä: pilkku sekä-että-parin kanssa, yhdyssanat ja iso alkukirjain. Säännöt suoraan Kotuksen ohjepankista.
| Virhe | Oikein | Miksi |
|---|---|---|
| “Palvelu sopii, sekä yrityksille että yksityisille.” | “Palvelu sopii sekä yrityksille että yksityisille.” | Sekä ja että yhdistävät tässä saman lauseen jäseniä, ei kahta itsenäistä päälausetta – pilkkua ei tarvita. |
| “Asiakas palvelu on nopeaa ja ystävällistä.” | “Asiakaspalvelu on nopeaa ja ystävällistä.” | Peräkkäiset sanat, jotka muodostavat yhden merkityskokonaisuuden, kirjoitetaan yhteen. |
| “Yrityksemme Toimitusjohtaja vastaa kysymyksiin.” | “Yrityksemme toimitusjohtaja vastaa kysymyksiin.” | Ammattinimike ei ole erisnimi, joten se kirjoitetaan pienellä myös nimen vieressä. |
| “Kampanja julkaistiin toukokuussa, sekä some-mainonta käynnistyi samalla viikolla.” | “Kampanja julkaistiin toukokuussa, ja some-mainonta käynnistyi samalla viikolla.” | Kun jokainen osa on oma täydellinen päälauseensa eikä lauseilla ole yhteistä jäsentä, tarvitaan pilkku rinnastuskonjunktion – ja tässä tapauksessa myös ja:n – edestä. |
| “Panostamme sisältö markkinointiin ja verkko kauppaan.” | “Panostamme sisältömarkkinointiin ja verkkokauppaan.” | Molemmat sanaparit muodostavat yhden merkityskokonaisuuden eivätkä kaksi erillistä asiaa – siksi ne kirjoitetaan yhteen. |
| “Yrityksemme Markkinointipäällikkö vastaa Some-mainonnasta.” | “Yrityksemme markkinointipäällikkö vastaa some-mainonnasta.” | Nimike ja yleinen termi eivät ole erisnimiä, joten iso alkukirjain kuuluu vain virkkeen ensimmäiseen sanaan. |
Kuusi esimerkkiä kattavat sivun kolme yleisintä virhetyyppiä: pilkku sekä-että-parin kanssa, yhdyssanan ja erikseen kirjoitetun ilmauksen ero, sekä ison ja pienen alkukirjaimen valinta. Kaikki säännöt alla on tarkistettu Kotuksen omasta Kielitoimiston ohjepankista (kielitoimistonohjepankki.fi) – ei kolmannen osapuolen kielioppisivustolta, blogista tai oppikirjasta, joka saattaisi yksinkertaistaa säännön väärin.
Kaikkia kolmea virhetyyppiä yhdistää sama syy: kirjoittaja soveltaa englannin tai puhekielen mallia suomen kielioppiin sitä huomaamatta. Pilkku eksyy sekä-sanan eteen, koska englannissa pilkkua käytetään rinnastuksissa väljemmin. Yhdyssana hajoaa kahdeksi sanaksi, koska englanninkielinen vastine kirjoitetaankin kahdella sanalla. Iso alkukirjain leviää otsikoihin ja nimikkeisiin, koska englanninkielisissä otsikoissa jokainen sana usein alkaa isolla. Kun tietää tämän yhteisen syyn, virheen huomaa jatkossa nopeammin myös sellaisissa tapauksissa, joita tämä sivu ei erikseen listaa.
Milloin pilkku tulee sekä-sanan eteen?
Lyhyt vastaus: harvemmin kuin luulisi. Sekä ja että ovat rinnastuskonjunktioita, ja Kotuksen ohje on tässä yksiselitteinen: pilkkua käytetään rinnasteisten lauseenjäsenten tai listan osien välissä silloin, kun niitä ei ole erotettu rinnastuskonjunktiolla. Kun sekä (tai että) on juuri se konjunktio, joka tekee erottamisen, sen eteen ei tule pilkkua. Kotuksen omasta esimerkistä näkyy periaate käytännössä: “Leirillä oli mahdollista pelata sulkapalloa, tennistä ja padelia sekä uida, soudella ja kalastaa.” Pilkut erottavat listan sisällä olevat, konjunktiolla yhdistämättömät osat toisistaan, mutta sekä-sanan edellä ei ole pilkkua, koska se hoitaa rinnastuksen itse.
Sama pätee sekä–että-parikonjunktioon, joka toimii samalla periaatteella kuin joko–tai: sekä seisoo tavallisesti heti ensimmäisen rinnastettavan edessä ja että jälkimmäisen edessä, eikä kumpaankaan tule pilkkua, kun ne yhdistävät saman lauseen sisäisiä ilmauksia: “Söin jälkiruuaksi sekä suklaata että jäätelöä.” Markkinointitekstissä sama rakenne näkyy esimerkiksi lauseessa “Palvelu sopii sekä yrityksille että yksityisille” – yksi lause, kaksi rinnastettavaa, ei pilkkua. Kun pari yhdistää lauseen subjekteja, verbi taipuu monikkoon: “Sekä pää- että ulkoministeri vastasivat toimittajien kysymyksiin.”
Pilkku tulee sekä-sanan eteen vasta silloin, kun sekä ei enää yhdistä saman lauseen sisäisiä osia vaan avaa kokonaan uuden, itsenäisen päälauseen. Kotuksen ohje päälauseiden välisestä pilkusta sanoo suoraan: rakenteeltaan kokonaisten päälauseiden välissä käytetään pilkkua, kun niitä yhdistää rinnastuskonjunktio – sama sääntö koskee ja:tä, mutta:ta, tai:ta ja sekä:ä yhtä lailla. Esimerkki periaatteesta: “Kesäkuussa ystävykset matkustelivat Yhdysvalloissa, ja heinäkuussa he olivat viikon Kanadan puolella.” Kumpikin puolisko on oma täydellinen lauseensa, joten pilkku kuuluu ennen konjunktiota. Poikkeus on, jos lauseilla on yhteinen jäsen, tavallisimmin sama subjekti – silloin pilkkua ei tarvita: “Perhe kunnosti mökin saunaa ja viimeisteli keittiöremontin.”
Käytännön testi markkinointitekstiin: lue lause kahtena osana ja kysy, onko jälkimmäisellä osalla oma subjektinsa ja verbinsä, joka ei ole sama kuin edellisen osan. Jos on, ja jos osilla ei ole muutakaan yhteistä jäsentä, pilkku kuuluu konjunktion – myös sekä:n – eteen. Jos taas sekä vain listaa saman lauseen sisällä useita asioita, tuotteita tai kohderyhmiä, pilkkua ei tarvita lainkaan.
Sama testi toimii myös silloin, kun rinnastettavia on enemmän kuin kaksi. Kotuksen oma esimerkki – “Leirillä oli mahdollista pelata sulkapalloa, tennistä ja padelia sekä uida, soudella ja kalastaa” – rinnastaa kaksi kolmen asian listaa yhdellä sekä-sanalla, ja pilkut jäävät yksinomaan listojen sisälle. Markkinointitekstissä vastaava rakenne voisi kuulua esimerkiksi näin: “Palvelu sopii aloittaville, kasvaville ja jo vakiintuneille yrityksille sekä yksityisille ammatinharjoittajille.” Yksikään pilkuista ei asetu sekä-sanan eteen, koska sekä ei avaa uutta päälausetta vaan jatkaa samaa listaa.
Miten yhdyssanat kirjoitetaan?
Kotuksen perussääntö on yksinkertainen: kun peräkkäiset sanat muodostavat yhdessä yhden merkityskokonaisuuden, ne kirjoitetaan tavallisesti yhteen. Esimerkkeinä ohje antaa sanat aamupala, mustasukkainen ja äidinkieli – yksikään näistä ei tarkoita samaa kuin sen kaksi osaa erikseen luettuna. Markkinointiteksteissä yleisin virhe on juuri tämän testin unohtaminen: kirjoittaja jakaa yhdyssanan kahdeksi sanaksi, vaikka ne yhdessä nimeävät yhden asian – “asiakas palvelu” pitäisi olla “asiakaspalvelu”, “verkko sivu” pitäisi olla “verkkosivu”.
Tarkempi sääntö auttaa rajatapauksissa: kun sanajonon ensimmäinen osa on perusmuodossa (nominatiivissa) oleva substantiivi, kyseessä on yhdyssana. Tästä ovat esimerkkeinä hengitysilma ja tulikuuma. Tämä sääntö toimii nyrkkisääntönä suurimmalle osalle markkinointitekstin yhdyssanoista: jos sana taipuisi lauseessa perusmuodossaan (“asiakas”, ei “asiakkaan”), ja se muodostaa jälkimmäisen sanan kanssa yhden käsitteen, sanat kirjoitetaan yhteen.
Kaikki peräkkäiset sanat eivät kuitenkaan sula yhdeksi sanaksi, vaikka ne kulkisivat tekstissä tiiviisti yhdessä. Kotus tunnistaa myös sanaliitot – ilmaukset, jotka pysyvät tiiviinä kokonaisuutena lauseyhteyden tai vakiintuneen käytön ansiosta, mutta joita ei silti kirjoiteta yhdeksi sanaksi. Esimerkkeinä ovat talon katto ja sen sijaan. Ero ei aina ole mekaaninen, ja Kotuksen oma ohje myöntää, että osa tapauksista jää tulkinnanvaraisiksi. Nyrkkisääntönä toimii silti sama kysymys kuin yhdyssanan perussäännössä: tarkoittavatko sanat yhdessä jotain, jota kumpikaan ei yksinään ilmaise? Jos kyllä, todennäköisyys yhdyssanalle on suuri; jos sanat vain kuvailevat toisiaan tavanomaisella tavalla, kyseessä voi olla sanaliitto.
Markkinointitekstissä virhe menee lähes aina samaan suuntaan: yhdyssana kirjoitetaan kahdeksi sanaksi, ei toisin päin. Syy on todennäköisesti englannin vaikutus – englanniksi vastaavat ilmaukset kirjoitetaan usein kahdella sanalla (“content marketing”, “search engine optimization”) – ja käännös lipsahtaa herkästi samaan malliin, vaikka suomeksi vastine on yhdyssana: sisältömarkkinointi, ei “sisältö markkinointi”; hakukoneoptimointi, ei “hakukone optimointi”. Sama koskee alan lyhyempiä termejä, kuten verkkosivu, asiakaspalvelu ja some-markkinointi (yhdysmerkillinen, koska osa on lyhenteenomainen sanaliitto). Nyrkkisääntö pysyy samana käännettäessäkin: jos kaksi sanaa yhdessä nimeävät yhden käsitteen eikä kumpikaan yksinään tarkoita samaa, ne kuuluvat yhteen.
Isolla vai pienellä alkukirjaimella?
Kotuksen perussääntö kattaa kolme tilannetta: isoa alkukirjainta käytetään virkkeen alussa, erisnimissä sekä kunnioituksen ja kohteliaisuuden osoituksissa. Kaikki muu kirjoitetaan pienellä – ja juuri tämä “kaikki muu” on se kohta, jossa markkinointiteksteissä tehdään eniten virheitä.
Yleisin tapaus on ammattinimike. Nimikkeet kuten toimitusjohtaja, markkinointipäällikkö tai copywriter eivät ole erisnimiä, vaikka ne seisoisivat henkilön nimen vieressä tai käyntikortissa – siksi ne kirjoitetaan pienellä myös silloin. Kotuksen ohje antaa saman periaatteen mukaisia esimerkkejä muista tapauksista, joissa alun perin erisnimestä syntynyt sana on muuttunut yleissanaksi ja siirtynyt pienelle alkukirjaimelle: kansallisuutta kuvaavat sanat kuten ruotsalainen, kielten nimet kuten suomen kieli, sekä paikannimestä periytyneet ruokalajien nimet kuten karjalanpiirakka. Yhteinen nimittäjä on, että sana on lakannut viittaamasta yhteen tiettyyn kohteeseen ja alkanut tarkoittaa yleistä luokkaa tai ominaisuutta – silloin se ei enää tarvitse isoa alkukirjainta, vaikka sen alkuperä olisikin erisnimessä.
Markkinointitekstissä sääntö kannattaa muistaa erityisesti otsikoissa ja allekirjoituksissa: vain virkkeen ensimmäinen sana ja aidot erisnimet – yrityksen nimi, tuotenimi, henkilön nimi – saavat ison alkukirjaimen. Nimike, toimenkuva tai yleinen kuvaava termi ei sitä tarvitse, vaikka se seisoisi lauseessa nimen kanssa samalla rivillä.
Toinen yleinen sekaannus koskee otsikoita ja väliotsikoita, joissa jokainen sana kirjoitetaan isolla kirjaimella englanninkielisten otsikkokäytäntöjen mukaan (“Näin Kirjoitat Paremman Otsikon”). Suomen kielessä tätä käytäntöä ei ole: otsikossakin vain ensimmäinen sana ja mahdolliset erisnimet saavat ison alkukirjaimen, loput sanat kirjoitetaan pienellä, vaikka otsikko olisi kuinka näyttävä tahansa. Sama koskee kohdassa yksi käsiteltyjä yhdyssanoja: kun yhdyssana esiintyy otsikossa, iso alkukirjain tulee vain sanan alkuun, ei yhdyssanan jälkimmäisen osan eteen (“Sisältömarkkinointi”, ei “SisältöMarkkinointi”).
Lähteet
- Kielitoimiston ohjepankki – Yhdyssana vai ei?
- Kielitoimiston ohjepankki – Konjunktiot: sekä, sekä–että
- Kielitoimiston ohjepankki – Pilkku rinnasteisten lauseenjäsenten ja luettelon osien välissä
- Kielitoimiston ohjepankki – Pilkku päälauseiden välissä
- Kielitoimiston ohjepankki – Alkukirjain
- Kielitoimiston ohjepankki – Alkukirjain: esimerkkejä pienestä alkukirjaimesta
Usein kysyttyä
Tarvitseeko sekä-sanan eteen aina pilkun, jos rinnastettavia on monta?
Ei. Pilkkusääntö ei riipu rinnastettavien määrästä vaan siitä, mitä sekä yhdistää. Jos se yhdistää saman lauseen sisällä olevia sanoja tai ilmauksia ("pelasimme sulkapalloa, tennistä ja padelia sekä uimme ja soudimme"), pilkkuja tulee listan väliin mutta ei sekä-sanan eteen. Jos taas jokainen sekä- tai että-osa on oma täydellinen päälauseensa ilman yhteistä lausetta, sovelletaan päälauseiden pilkkusääntöä.
Miksi jotkin yhdyssanat kirjoitetaan silti erikseen?
Koska kaikki peräkkäiset sanat eivät muodosta yhtä merkityskokonaisuutta. Kotuksen ohjeen mukaan osa sanapareista pysyy fraasin tai lauseyhteyden ansiosta tiiviinä ilmauksena kirjoittamatta niitä silti yhdeksi sanaksi, esimerkiksi "talon katto" tai "sen sijaan". Jos on epävarma, kannattaa kysyä: tarkoittavatko sanat yhdessä yhtä asiaa, jota kumpikaan sana ei yksinään ilmaise? Jos kyllä, kyseessä on todennäköisesti yhdyssana.
Kirjoitetaanko ammattinimikkeet isolla vai pienellä?
Pienellä, koska ammattinimikkeet eivät ole erisnimiä: "toimitusjohtaja", "markkinointipäällikkö" ja "copywriter" kirjoitetaan pienellä myös silloin, kun ne seisovat henkilön nimen vieressä. Poikkeuksen tekee vain virkkeen alku, jolloin ensimmäinen sana on aina isolla riippumatta siitä, onko se nimike vai jokin muu sana.